Lomamatka Pariisissa

5.5.2002, Sunnuntai

Heräsimme aamiaiselle n. 8.30. Kymmenen nurkilla lähdimme Villiersin metroasemalle, josta ostimme junaliput Versaillesiin ja takaisin. Hintaa koko matkalle tuli 9.80 euroa kahdelta hengeltä. Vaihdoimme Metron Invelidesin aseman kohdalla RER -junaan, joka oli valitettavasti n. 30 min. myöhässä. Lopulta Vicky -niminen junamme tuli ja ahtauduimme sisälle kuumaan pätsiin. Onneksi (?) junan ovet reistailivat sen verran, että vaunun ovi ei mennyt pariin pysäkinväliin kiinni ja saimme raitista ilmaa. Koska kukaan ei pudonnut junasta, voidaan olla matkaan aika tyytyväisiä.

Versaillesin asemalta oli vain n. 5 min. kävelymatka perille. Haimme turisti-infosta alueen kartan. Koska jonot itse linnaan olivat niin pitkät, päätimme mennä suoraan pääkohteenamme pitämäämme Versaillesin puistoon. Olimme tosin aika yllättyneitä, että puisto maksoi kahdelta hengeltä 9 euroa, vaikka matkaoppaassa väitettiin puistovierailun olevan ilmainen (City Pack Pariisi, WSOY).

Puisto oli joka tapauksessa erittäin hieno ja laaja. Siististi leikattuja puita ja pensaita riitti samoin kuin patsaita sekä suihkulähteitäkin. Ihan kaikkia puiston kolkkia emme kiertäneet, mutta teimme joka tapauksessa melkoisen kävelylenkin. Myös soutaminen puiston ristinmuotoisessa pääaltaassa olisi ollut mahdollista 11 euron tuntihintaa vastaan. Palasimme lenkin päätteeksi kotieläinpuiston (paljon lampaita!) vierustaa takaisin.

Jonot linnaan olivat edelleen pitkät, joten jätimme sen kokonaan väliin. Kävimme ostamassa matkamuistokaupasta muutamat kortit ja postimerkit ja hyppäsimme tällä kertaa tilavaan ja raikkaaseen junaan, jossa haitaritrio viihdytti meitä ja muita matkustajia lähes koko matkan takaisin keskustaan. Välttämättä ihan kaikki matkustajat eivät kuitenkaan nauttineet erittäin kovaäänisestä soitosta.

Hyppäsimme RER -junasta St Michelin kirkon kohdalla ja kävelimme Seinen yli. Kävimme syömässä kunnon annokset salaattia, pizzaa sekä suklaa-moussea ja maksoimme koko satsista pariisilaisittain erittäin kohtuullisen määrän, vain 22.35 euroa. Tätä ravintolaa uskaltaa kyllä suositella, sillä palvelussakaan ei ollut moitteen sijaa. (Vedestä ei edes poikkeuksellisesti veloitettu)

Ruuan jälkeen kävelimme Pompidoulle, joka on erittäin erikoisen näköinen rakennus. Kuva kertonee parhaiten mistä oli kyse. Alue on kokonaisuudessaan erittäin mielenkiintoinen katutaiteilijoineen (mm. vanha pappa tanssi disco-hittien tahdissa) ja pikkuliikkeineen. Etsimme myös kotiimme sopivaa taulua, mutta ihan aluksi hinta-, laatu-, ja tyylisuhde ei ollut mielestämme aivan kohdallaan.

Palasimme lopulta läheisen Villiersille vievän metroaseman kautta hotellille n. klo. 17.00. Lepäily hotellilla meni suorastaan nukkumiseksi, sillä heräsimme puoli kahdeksan maissa illalla seuraamaan Ranskan presidentinvaaleja. Ensimmäiset tulokset näyttivät Chiracille yli 81% äänimäärää, joten katsoimme homman olevan selvä. Ulos emme enää lähteneet, sillä meillä ei ollut mitään erityistä enää sunnuntailta näkemättä ja toisaalta ulkona alkoi myös sade. Ei siis muuta kuin unta nuppiin, jotta jaksaa taas seuraavana päivänä kierrellä.

Edellinen sivu | Seuraava sivu