Praha

17.5.2003, lauantai

Kello 9.35 aloitimme tunnin ja 55 minuuttia kestäneen lentomme Prahaan. Passintarkistuksen jälkeen haimme laukkumme ja otimme taksin hotellille. Matkaoppaassa neuvottiin sopimaan taksimatkojen hinta etukäteen ja niin myös teimme. Näytettyämme kuskille määränpäämme kartalta, hän ilmoitti hinnaksi 750 korunaa. (Yksi koruna oli matkamme aikana n. 0,032 euroa) Ajo sujui kuskiltamme ruuhkassa vauhdikkaasti, sillä hänen ei selvästikään tarvinnut välittää kaistamerkinnöistä ja autojonot oli kierrettävissä ratikkakiskojen kautta. Silti silloin tällöin jouduimme pysähtymään ja olimme kiinteän taksan sopimiseen tyytyväisiä. Perillä maksoimme kuskille 800 korunaa, eli annoimme 50 korunaa tippiä.

Hotellimme nimi oli Hotel Prague Centre. Saimme huoneen ensimmäisestä kerroksesta, josta oli näkymä pienelle sisäpihalle. Huone oli tilava, kylpyhuone siisti ja televisiokin toimi. Kassakaappikin löytyi ja sitä olisi voinut käyttää 50 korunan päivävuokraa vastaan. Halutessaan passit olisi voinut jättää veloituksetta säilöön hotellin vastaanottoon. Me päätimme kuljettaa passeja mukanamme.

Jo noin puolen tunnin kuluttua hotellille saapumisestamme olimme tutkimassa Prahan katuja. Otimme suunnan pohjoiseen kohti kaupungin keskustaa. Noin kilometrin päässä eteemme nousi jykevä kansallismuseo, jonka kohdalla käännyimme kulkemaan pitkin Venceslauksen (Václavské Náméstí) aukiota. Aukiolla on tapahtunut aikojen saatossa paljon: mm. vuonna 1969 opiskelija Jan Palach poltti itsensä hengiltä ja vuonna 1989 järjestetty mielenosoitus johti samettivallankumoukseen ja kommunismin luhistumiseen. Paikalta löytyy myös kommunismin uhrien (vaatimaton) muistomerkki. Aukio on muodoltaan hieman samanlainen kuin Helsingin Esplanadin puisto. Pitkänomaisen aukion reunoilla on hotelleja, ravintoloita ja erikoisliikkeitä.

Käveltyämme aukion toiseen päähän menimme kävelykatuja pitkin vanhankaupungin aukiolle (Staroméstské Náméstí). Aukolla on mm. kuuluisa tähtitieteellinen kello, jota ihmiset kerääntyvät katsomaan joka tasatunti. Koska meillä oli vielä sitä ennen aikaa, kävimme aukion toisella laidalla olevassa Týnin kirkossa. Mieleen jäi erityisesti runsas kullan käyttö koristeissa. Kello kahdentoista koittaessa olimme satojen muiden uteliaiden turistien tapaan tähtitietellisen kellon luona. Kelloon liittyy erinäisiä hahmoja kuten luuranko, turkkilainen, juutalainen sekä 11 apostolia. Esitys alkaa siitä, kun luuranko kiskaisee narusta ja päättyy siihen, kun apostolit ilmestyvät yksi toisensa jälkeen pieneen ikkunaan. Kello on todella varsin erikoinen ja monimutkaisen näköinen, mutta esitys itsessään oli yllättävän vähäeleinen. Kellon rakensi vuonna 1490 kelloseppä Hanus, jonka jälkeen useaan kertaan korjatun kellon koneiston viimeisteli Jan Táborský 1500-luvulla.

Kävimme vielä ottamassa muutaman kuvan Pyhän Nikolauksen kirkosta, ennen kuin suuntasimme pikkukujien kautta Kaarlensillalle. Kaarlensillan keskeisimpinä nähtävyyksinä ovat pyhimyspatsaat sekä siltatornit. Hienoltahan se näytti, vaikkakin turisteja oli aika paljon. Ylitettymme sillan olimme ns. pienellä puolella. Kävimme syömässä yhteensä 434 korunaa maksaneen aterian.

Vaikka jaloissa jo tuntuikin, menimme vielä kiertelemään Prahan linna-alueelle. Kävimme mm. Vituksen katedraalissa, joka olikin varsin hieno niin sisältä kuin ulkoakin. Kierreltyämme riittävästi yritimme palata rinteelle rakennetun puiston kautta takaisin kaupungin kaduille, mutta onnistuimme löytämään pariin otteeseen umpikujan. Kun vihdoin pääsimme eräälle kaupungin kaudulle, törmäsimme täysin yllättäin Churchillin patsaaseen, josta ei ollut kirjoissamme mainintaa. Noh, ehkäpä hänen historiallinen vaikutuksensa Prahaan ei ole ollut kovin merkittävä.

Palasimme vanhaankaupunkiin Kaarlensiltaa yhtä pohjoisemman sillan kautta ja kävimme ostamassa kaupasta juotavaa. Hyppäsimme metroon ja ajoimme hotelliamme lähinnä olevan I.P Pavlovan asemalle. Metroliput maksavat 12 korunaa / kpl tunnin vaihto-oikeudella. Lepäiltyämme hotellilla n. 2h, kävimme vielä tarkistamassa lähikatujen ravintolatarjontaa. Yksi houkuttelevimmista oli täynnä, joten tyydyimme tällä kertaa hotellin omaan ravintolaan. Ruuaksi valitsimme kanaa ja vihanneksia sekä juomaksi paikallista Frankovka-punaviiniä. Ruoka oli ihan hyvää, vaikkakin annoksien ulkonäön sijasta oli enemmän panostettu sen määrään. Parempi loppujen lopuksi näin päin.

Päivä oli ollut oikein mukava ja lämmin, asteita arviolta 25 C.

Matkakertomusten alkuun | Seuraava sivu