Matkakertomus: Wien, Bratislava ja Budapest [ Katso sijainti kartalta ]

Johdanto

Koska meillä oli lomaa vain viikko, emme halunneet lähteä kovin kauas. Lomasta olisi mennyt liian suuri osa lentokoneessa istumiseen - siltä se ainakin tuntui. Niinpä valitsimme kohteeksi Wienin, Bratislavan ja Budapestin. Päivi oli käynyt kerran aikaisemmin Wienissä, mutta muuten kaupungit olivat meille molemmille uusia. Varasimme tällä kertaa hotellit etukäteen, sillä tiesimme etukäteen missä tulisimme liikkumaan ja miten paljon haluamme käyttää aikaa missäkin kaupungissa. Netin kautta varatessa saa usein myös alennusta. Jätimme auton vuokraamatta, koska tiesimme, että kaupunkien sisällä ja kaupunkien välillä on toimiva joukkoliikenne. Ja viikon loma nyt menisi kuitenkin kolmen eri kaupungin koluamiseen eikä ajelulle ympäristössä olisi kuitenkaan aikaa.

Eli eipä muuta kuin mukavia lukuhetkiä. Ja muistathan katsoa lisää matkakuvia täältä.

Matka alkaa Wienistä

9.4.2007, maanantai

Vaikka lentomme lähti hieman myöhässä ilmoittuun lähtöaikaan (8.25) nähden, olimme silti perillä alkuperäisen aikataulun mukaisesti, 9.55 paikallista aikaa. Rinkkakin tuli mukavasti perille.

Seurasimme lentokentän S-Bahn (juna) opasteita ja löysimme lähtölaiturin helposti. Mutta tämän jälkeen meinasikin mennä sormi suuhun. Nimittäin missään ei kerrottu, mitkä liput tulisi ostaa jos haluaa Wienin keskustaan. Myös muilla matkustajilla tuntui olevan lippujen valinnassa ongelmia. Eräs englantia puhunut nuorimies oli vakaasti sitä mieltä, että yksi euron ja viisikymmentä senttiä maksava lippu riittää mainiosti. Päivin muistikuvan mukaan matka keskustaan maksaa kolme euroa, mutta tämänhintaista lippua ei ollut myynnissä lainkaan. Eräs paikallinen (?) osasi heikohkolla englannilla sanoa vain sen, että 1,5 euron lippu ei ole oikea. Hän ei kuitenkaan kyennyt/ehtinyt kertomaan mikä on oikea. Niinpä ostimme molemmille kaksi 1,5 euron lippua. Junassa odottelimme ihan täpinöissämme lipuntarkastajaa, joka tulikin paikalle muutaman minuutin kuluttua. Ja kuinka ollakaan, olimme ostaneet aivan oikeat liput.

Junamatka kesti n. 20 minuuttia. Otimme perillä navigaattorilla suunnan hotellillemme, sillä rinkka selässä ei viitsi turhia kävellä. Hotellihuoneemme check-in oli 13.00, mutta saimme huoneen siitä huolimatta jo 11.20. Hotellimme Best Western Am Parkring osoittautui parin seuraavan päivän kuluessa hinta-laatusuhteeltaan oikein hyväksi.

Heitettyämme kamppeet hotellihuoneeseen, lähdimme kaupungin ytimeen. Ensimmäinen kohde oli Pyhän Tapanin tuomiokirkko. Matkalla huomasimme sattumalta ravintola Figlmüllerin kyltin. Päivin vanhemmat olivat suositelleet kyseistä ravintolaa suurten ja herkullisten wienerleikkeittensä vuoksi. Teimme siis suunnitelmiimme pienen poikkeuksen ja painelimme syömään. Kehut eivät osoittautuneet aiheettomiksi, sillä leike oli valtavan kokoinen ja herkullinen. Lisukkeeksi tilasimme sekalaista salaattia, mikä sekin oli oikein hyvää. Ravintolan löytää muuten osoitteesta Bäckerstrasse 6.

Ruuan päälle olikin sitten tuomiokirkon vuoro. Sisälle pääsi maksutta, mutta jos halusi käydä katsomassa näköaloja tai katakombeja, tuli pulittaa 4 euroa/kohde/hlö. Wienin tuomiokirkossa kannattaa kiinnittää huomiota komeaan urkuparveen sekä hieman tavanomaisesta poikkeaviin lasimaalauksiin.

Seuraavaksi kävelimme Hofburgin linnan puutarhaan, jonne ihmiset olivat kerääntyneet nauttimaan kauniista säästä. Vähän aikaa käveltyämme tuntuikin jo siltä, että ehkäpä jälkiruualle olisi tarpeeksi tilaa. Menimme Albertinan aukion Cafe Mozartiin syömään reissun ensimmäiset Sacher -kakut. On hyvä huomata, että vaikka talon päädyssä lukeekin Hotel Sacher, Cafe Mozart ei ole se virallinen Sacher -kahvila. (Vierailemme siellä myöhemmin). Cafe Mozartin kakku oli aivan kelvollista, kuten paikan nimikkokahvikin.

Kävimme vielä katsomassa Schwartzenbergplatzin suihkulähdettä ja haimme S-Bahn -aseman pikkukaupasta juotavaa ja pientä purtavaa. Maanantai oli pyhäpäivä, joten suurin osa kaupoista oli kiinni. Otimme hotellilla 1,5h päiväunet, sillä edellisilta oli mennyt pakatessa hieman myöhäiseksi. Ja toisaalta, olihan kuitenkin loma ja silloin on kiva toimia kulloisenkin fiiliksen mukaan. Aikaa kaupungin kiertelyyn on yllinkyllin.

Hieman ennen seitsemää lähdimme jälleen kaupungille. Kävelimme Stuben Ringiä pohjoiseen Tonava-kanaalille asti. Käännyimme sitten länteen Mariansillalle ja palasimme ydinkeskustaan. Aurinko alkoi pikkuhiljaa laskea. Stephans Platzilla katutaiteilijat jaksoivat edelleen hauskuuttaa ihmisiä hämärtyvässä illassa. Esityksen päätyttyä alkoi tyypillinen joukkopako, kun olisi tietysti ollut maksun aika :). Kävimme vielä eräässä italialaisessa ravintolassa syömässä ja palasimme sitten hotellille.

Pyhäpäivästä huolimatta (tai siitä johtuen?) kaupunki tuntui eläväiseltä ja ennen kaikkea turvalliselta. Keskusta oli kompakti ja kierreltävissä helposti jalan. Sääkin suosi meitä heti ensimmäisenä lomapäivänä. Arviomme mukaan lämpöä oli noin 15 astetta ja aurinko paistoi. Kävelymittareiden mukaan kävelimme n. 16 kilometriä.

Matkakertomusten alkuun | Seuraava sivu